Onnistunut lopputulos on jokaisen leipurin toive. Jotta kakku kohoaa kauniisti ja pullataikinaan muodostuu hyvä sitko, on tärkeää ymmärtää eri raaka-aineiden tehtävät taikinassa ja niiden vaikutukset valmiiseen leivonnaiseen.

Leivonnassa tarkkuus on tärkeää. Pienikin poikkeama raaka-ainemäärissä voi vaikuttaa rakenteeseen, makuun ja säilyvyyteen. Kun tunnet eri raaka-aineiden ominaisuudet, voit myös soveltaa reseptejä joustavasti tilanteen mukaan.

Esimerkiksi pullataikinan voi tehdä ilman kananmunaa, jos leivonnaiset nautitaan samana päivänä. Mikäli tavoitteena on erityisen mehevä ja pitkään säilyvä pulla, kannattaa kananmunaa käyttää taikinassa.

---

Hiiva – uskomattoman tehokas leivonnan apuri

Hiiva on elävä yksisoluinen sieni (Saccharomyces cerevisiae), joka saa taikinan kohoamaan ja antaa leivonnaisille niiden tunnusomaisen maun sekä rakenteen.

Yhdessä grammassa tuorehiivaa on noin 10 miljardia hiivasolua, joten pienessäkin hiivapalassa tapahtuu jatkuvasti valtava määrä biologista toimintaa.

Moni ajattelee hiivan tehtävän olevan ainoastaan taikinan kohottaminen. Todellisuudessa hiiva vaikuttaa merkittävästi myös leivän aromiin, makuun ja rakenteeseen.

Hiiva on elävä organismi

Hiivasolu tarvitsee toimiakseen ravintoa, lämpöä ja kosteutta. Luonnossa hiivaa esiintyy esimerkiksi kukkien ja hedelmien pinnoilla, joissa se käyttää ravinnokseen sokereita.

Hiivan lisääntymiskyky on hämmästyttävä. Yksi hiivasolu voi elinaikanaan muodostaa 20–30 uutta hiivasolua, jotka puolestaan jatkavat lisääntymistä. Suotuisissa olosuhteissa muutaman milligramman hiivakanta voi kasvaa viikossa jopa 150 tonnin hiivamassaksi.

Tämän vuoksi hiiva säilytetään kylmässä. Alhainen lämpötila hidastaa hiivasolujen toimintaa ja auttaa säilyttämään niiden leivontakyvyn mahdollisimman pitkään.

Miten hiiva kohottaa taikinan?

Hiiva käyttää ravinnokseen sokereita ja tuottaa niiden hajotessa hiilidioksidia sekä pieniä määriä alkoholia.

Hiilidioksidi jää taikinaan muodostuneisiin ilmakupliin ja laajentaa niitä. Tämän seurauksena taikina kohoaa, muuttuu ilmavaksi ja saa sille ominaisen rakenteen.

Moni yllättyy kuullessaan, ettei tavalliseen leipätaikinaan välttämättä tarvitse lisätä lainkaan sokeria hiivan toiminnan käynnistämiseksi. Jauhojen omat entsyymit muuttavat osan tärkkelyksestä maltoosiksi eli mallassokeriksi, jota hiiva pystyy käyttämään ravinnokseen.

Hiiva antaa myös makua

Hiivan tärkeä tehtävä ei ole pelkästään kohottaminen. Käymisen aikana syntyy satoja erilaisia aromiyhdisteitä, jotka vaikuttavat leivän tuoksuun ja makuun.

Pitkä kohotusaika tuottaa yleensä enemmän makua kuin nopea kohotus, koska hiivalla on enemmän aikaa muodostaa aromaattisia yhdisteitä.

Paiston aikana hiivasolut kuolevat, mutta niiden tuottamat aromit jäävät osaksi valmista leipää.

Tiesitkö tämän hiivasta?

• Yhdessä grammassa tuorehiivaa on noin 10 miljardia hiivasolua.
• Hiiva tuottaa käymisen aikana hiilidioksidia, joka saa taikinan kohoamaan.
• Leipä kohoaa vielä hetken aikaa myös uunissa ennen rakenteen lopullista kiinteytymistä.
• Pitkä kohotusaika kehittää leipään enemmän makua ja aromia.
• Hiivaa esiintyy luonnossa esimerkiksi kukkien ja hedelmien pinnoilla.

Juuri hiivan tuottamat pienet kaasukuplat tekevät leivästä kuohkean ja huokoisen.

Ruotsissa myydään erilaisia hiivoja leivälle ja pullalle

Suomessa käytämme yleensä samaa tuorehiivaa lähes kaikkeen leivontaan. Ruotsissa hiiva on sen sijaan usein jaettu käyttötarkoituksen mukaan eri tuotteisiin.

Hiiva leipätaikinoille

Ruotsalainen Jäst för Matbröd on kehitetty erityisesti leipätaikinoihin.

Se hyödyntää tehokkaasti jauhojen sisältämää mallassokeria ja toimii erinomaisesti tavallisissa leipä-, sämpylä- ja pizzataikinoissa.

Hiiva makeille taikinoille

Ruotsalainen Jäst för Söta Degar on puolestaan tarkoitettu pulliin, pitkoihin ja muihin makeisiin taikinoihin, joissa on runsaasti sokeria, voita tai muita rasvoja.

Makeat taikinat ovat hiivalle haastavampi ympäristö kuin tavalliset leipätaikinat. Siksi makeisiin taikinoihin tarkoitettu hiivakanta on valittu toimimaan tehokkaasti juuri sokeri- ja rasvapitoisissa taikinoissa.

Tämä on yksi syy siihen, miksi ruotsalaiset pullat tunnetaan erityisen kuohkeista ja hyvin kohoavista taikinoistaan.

Jos siis matkustat Ruotsiin, kannattaa tuoda tuliaisena myös paikallista hiivaa kotikeittiöön!

Hiivaa käytetään muuallakin kuin leivonnassa

Sama hiivasuku on tärkeässä roolissa myös oluen ja viinin valmistuksessa.

Hiiva muuttaa käymisen aikana sokerin alkoholiksi ja tuottaa samalla juomille niiden ominaisia makuja ja aromeja. Eri hiivakannat voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi viinin hedelmäisyyteen tai oluen makuprofiiliin.

Ilman hiivaa ei olisi leipää, viiniä eikä olutta sellaisina kuin ne nykyisin tunnemme.

Tuorehiivan säilytys

Tuorehiiva säilyy jääkaapissa (+1–8 °C) omassa kääreessään vähintään pakkaukseen merkittyyn parasta ennen -päivämäärään asti. Hiiva tarvitsee hengittävän pakkauksen, sillä sen pinnasta haihtuu kosteutta säilytyksen aikana.

Tuorehiivaa ei kannata kääriä muoviin tai folioon, sillä hiivasolut tarvitsevat ilmaa säilyäkseen toimintakykyisinä. Pakastimessa tuorehiiva säilyy noin vuoden muovipussiin pakattuna.

Pakastetun hiivan käyttö

Pakastettu hiiva kannattaa ottaa huoneenlämpöön noin 10–15 minuuttia ennen leivontaa. Vielä hieman kylmä hiiva liuotetaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja taikina valmistetaan normaalisti.

Kuivahiivan käyttö ja säilytys

Kuivahiiva on pakattu suojakaasuun ja säilyy käyttökelpoisena vähintään pakkaukseen merkittyyn päivämäärään asti. Avattu pussi säilyy jääkaapissa tiiviisti suljettuna noin kolme vuorokautta.

Kuivahiivaa käytettäessä nesteen lämpötilan tulee olla noin +42 °C, jotta hiiva aktivoituu tehokkaasti.

---

Hiivataikinan valmistaminen

Hiiva tarvitsee toimiakseen vettä, lämpöä ja energiaa. Energiaa hiiva saa esimerkiksi sokerista tai hunajasta.

Suola vahvistaa taikinan rakennetta, mutta voi hidastaa hiivan toimintaa taikinan alkuvaiheessa. Tämän vuoksi taikinajuureen ei yleensä lisätä suolaa ennen kuin hiiva on ehtinyt aktivoitua.

Lisää jauhot vähitellen taikinaan samalla vaivaten. Mitä vähemmällä jauhomäärällä saat aikaan kimmoisan ja helposti käsiteltävän taikinan, sitä pehmeämpiä leivonnaisia on yleensä luvassa.

Vaivaamisen aikana taikinaan muodostuu sitko, joka antaa hiivataikinoille niiden rakenteen.

Taikinan kohottaminen

Pullataikinaa kannattaa kohottaa kahdessa vaiheessa. Anna taikinan kohota kulhossa liinan tai muovin alla noin 30–60 minuuttia lämpimässä ja vedottomassa paikassa.

Kohonnut taikina painellaan kevyesti alas suurten hiilidioksidikuplien poistamiseksi. Muotoile taikinasta halutut leivonnaiset ja kohota niitä pellillä vielä 20–30 minuuttia ennen paistamista.

Taikina on kohonnut riittävästi, kun sen tilavuus on selvästi kasvanut ja sormella painettaessa pintaan jää hetkeksi painauma.

---

Jauhot leivonnassa

Vehnäjauhot sisältävät sitkoproteiinia eli gluteenia, joka tekee taikinasta hyvin leipoutuvaa ja joustavaa. Sitkoa tarvitaan erityisesti hiivataikinoissa.

Kakuissa liiallista sitkoa ei yleensä haluta, minkä vuoksi jauhot lisätään taikinaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa mahdollisimman varovasti sekoittaen.

Jauhotyypit

Leivontaan on saatavilla runsaasti erilaisia jauhoja, kuten erikoisvehnäjauhoa, puolikarkeaa vehnäjauhoa, karkeaa vehnäjauhoa sekä ruis-, ohra- ja grahamjauhoja.

Leivonnaisiin voidaan lisätä myös leseitä, hiutaleita ja talkkunaa makua sekä rakennetta tuomaan.

---

Sooda ja leivinjauhe

Kakkujen onnistuneeseen kohoamiseen käytetään usein kemiallisia kohotusaineita. Leivinjauhetta käytetään tyypillisesti yksi teelusikallinen kahta desilitraa jauhoja kohden.

Soodaa käytetään tavallisesti ½–1½ teelusikallista kahta desilitraa hapanta nestettä kohden. Yhden teelusikallisen soodaa voi korvata kahdella teelusikallisella leivinjauhetta.

---

Kananmuna leivonnassa

Kananmuna antaa leivonnaisille väriä, makua ja rakennetta. Sen proteiinit alkavat muuttua jo noin 40–45 °C:n lämpötilassa, mutta näkyvä hyytyminen tapahtuu yleensä korkeammissa lämpötiloissa. Valkuainen hyytyy pääosin noin 60–65 °C:ssa ja keltuainen noin 65–70 °C:ssa. Hyytyessään kananmuna sitoo taikinan ainesosia yhteen ja auttaa muodostamaan leivonnaiseen kestävän rakenteen.

Kypsyessään kananmunan proteiinit sitovat nestettä ja yhdistävät taikinan ainesosia toisiinsa. Tämä auttaa muodostamaan kestävän rakenteen ja säilyttämään leivonnaisen mehevyyden.

Kananmunan vaahdottaminen

Vanhemmat kananmunat vaahtoutuvat yleensä tuoreita paremmin. Siksi esimerkiksi kakkupohjien valmistuksessa hieman vanhemmat kananmunat voivat olla hyödyksi.

Juoksettuneen taikinan pelastaminen

Mikäli muna-rasvaseos juoksettuu, voit pelastaa taikinan lisäämällä joukkoon ruokalusikallisen vehnäjauhoja ja jatkamalla vatkaamista.

Kananmunan korvaaminen pullataikinassa

Pullataikina onnistuu hyvin myös ilman kananmunaa. Lisää tällöin hieman enemmän nestettä ja rasvaa taikinan rakenteen säilyttämiseksi.

Yhden kananmunan voi korvata esimerkiksi noin puolella desilitralla omenasosetta.

Voiteluun sopivat maito tai kasvimaito, johon on lisätty hieman siirappia kauniin paistovärin aikaansaamiseksi.

---

Liivate leivonnassa

Liivate on kollageenipitoinen eläinperäinen hyydytysaine, jota käytetään erityisesti kakkutäytteissä, jälkiruoissa, hyytelöissä ja kiilteissä.

Oikein käytettynä liivate on lähes väritöntä, mautonta ja hajutonta.

Liivatteen annostelu

Kakkutäytteisiin tarvitaan yleensä 2–3 liivatelehteä. Lusikoitaviin hyytelöihin käytetään tavallisesti 5–6 lehteä ja leikattaviin hyytelöihin 8–9 lehteä puolta litraa nestettä kohden.

Liivatteen käyttöohje

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin viisi minuuttia. Kaada liotusvesi pois ja purista lehdet kuiviksi.

Liuota liivate pieneen määrään kuumaa nestettä, kuten vettä, maitoa tai sitruunamehua. Lisää liuos huolellisesti sekoittaen hyydytettävään massaan.

Liivateliuosta ei kannata keittää, sillä kiehuminen voi heikentää sen hyydyttävää vaikutusta.

Hedelmät, jotka voivat estää hyytymisen

Tuore ananas, kiivi, papaija ja viikuna sisältävät entsyymejä, jotka voivat hajottaa liivatteen proteiineja ja estää hyytymisen.

Näitä hedelmiä kannattaa käyttää lähinnä koristeena tai lämpökäsiteltyinä.

---

Rasvat leivonnassa

Rasva antaa leivonnaisille makua, mureutta ja kuohkeutta. Lisäksi se sitoo eri raaka-aineiden aromeja yhteen ja auttaa säilyttämään leivonnaiset tuoreina pidempään.

Voi ja margariini

Leivontamargariini on maultaan neutraalia ja vaahtoutuu helposti ilmavaksi. Voi puolestaan antaa leivonnaisille täyteläisen maun.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi rasvan kannattaa olla huoneenlämpöistä vaahdotettaessa.

Rasvasulan käyttö

Moniin kakkutaikinoihin rasva lisätään sulatettuna. Tällöin myös juokseva margariini tai mieto kasviöljy toimivat hyvin.

Voin korvaaminen öljyllä

Jos reseptissä käytetty voi tai margariini loppuu kesken, voit korvata sen kasviöljyllä.

Nyrkkisääntönä 100 grammaa voita tai margariinia vastaa noin ¾ desilitraa kasviöljyä.

---

Rypsiöljyn käyttö leivonnassa

Rypsiöljy on monipuolinen vaihtoehto leivonnaisten rasvaksi. Se sisältää runsaasti pehmeitä rasvahappoja ja soveltuu hyvin erityisesti hiivataikinoihin. Rypsiöljy ei sisällä lainkaan vettä, minkä vuoksi sitä tarvitaan yleensä vähemmän kuin voita tai margariinia. Runsasrasvaisissa leivonnaisissa öljyä käytetään usein noin puolet reseptissä ilmoitetusta rasvamäärästä.

Pikkuleipiin, leipiin ja sämpylöihin rypsiöljyä voi käyttää noin kaksi kolmasosaa alkuperäisestä rasvamäärästä. Erityisen hyvin öljyt soveltuvat hiivapohjaisiin taikinoihin.

Öljyllä valmistettu taikina voi tuntua hieman tahmeammalta kuin voilla tai margariinilla tehty taikina. Tarvittaessa käsiteltävyyttä voi parantaa lisäämällä hieman jauhoja. Toisin kuin voi tai margariini, kasviöljy ei kuitenkaan vaahtoudu kuohkeaksi vatkattaessa.

Maustetut rypsiöljyt leivonnassa

Leivonnaisiin saa helposti uusia makuvivahteita käyttämällä maustettuja erikoisrypsiöljyjä. Kokeile esimerkiksi:

• sitruunalla maustettua rypsiöljyä
• yrteillä maustettua rypsiöljyä
• valkosipulilla maustettua rypsiöljyä suolaisissa leivonnaisissa

Maustetut öljyt voivat tuoda leivonnaisiin hienovaraisia aromaattisia sävyjä ilman erillisiä mausteita.

Tietoa erikoisrypsiöljystä

Erikoisrypsiöljy sisältää elimistölle tärkeitä rasvahappoja, erityisesti omega-3-sarjan alfalinoleenihappoa. Sen käytön on todettu tukevan sydänterveyttä, ja se onkin yksi suomalaisen ruokavalion suositelluista rasvanlähteistä.

Erikoisrypsiöljyn ominaisuuksia:

• Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on alhainen.
• Öljyhappopitoisuus on korkea.
• Sisältää runsaasti elimistölle välttämätöntä omega-3-sarjan alfalinoleenihappoa.
• Sisältää hyödyllisiä yhdisteitä, kuten tokoferoleja, kasvisteroleja, fenoleita, flavonoideja ja K-vitamiinia.
• Soveltuu leivontaan, marinadeihin, majoneeseihin ja salaatinkastikkeisiin.
• Sopii myös paistamiseen, mutta ei kestä pitkäaikaista erittäin korkeaa kuumuutta yhtä hyvin kuin jotkin erityisesti paistamiseen tarkoitetut öljyt.

Rypsiöljyn käyttö leivonnassa on helppo tapa lisätä pehmeitä rasvoja osaksi ruokavaliota ilman, että maku tai leivonnaisten rakenne kärsii.

---

Sokeri ja siirappi leivonnassa

Sokeri saa leivonnaisen maistumaan makealta, mutta sillä on tärkeä merkitys myös rakenteen muodostumisessa. Rasvan kanssa vaahdotettuna sokeri sitoo taikinaan ilmaa ja auttaa muodostamaan kuohkean rakenteen.

Sokeri vaikuttaa myös leivonnaisten väriin, sillä se edistää pinnan ruskistumista paiston aikana. Liian suuri määrä sokeria voi kuitenkin tehdä leivonnaisesta kovan ja tiiviin.

Sokerin säilytys

Sokeri säilytetään kuivassa paikassa ja suojattuna auringonvalolta. Mikäli sokeri kovettuu, sen rakennetta voidaan palauttaa lämmittämällä sitä muutaman sekunnin ajan mikroaaltouunissa.

Eri sokerilaadut

Leivonnassa käytetään yleisesti:

• kidesokeria
• tomusokeria
• hillosokeria
• hyytelösokeria
• demerarasokeria
• ruokosokeria
• vaniljasokeria
• fruktoosia
• raesokeria

Jokaisella sokerityypillä on omat käyttökohteensa ja vaikutuksensa leivonnaisen rakenteeseen.

Palmusokeri

Palmusokeri valmistetaan kookospalmun kukinnosta kerätystä nektarista. Sen maku on karamellinen, hieman paahteinen ja tavallista sokeria monipuolisempi.

Palmusokeri soveltuu hyvin leivonnaisiin, jälkiruokiin sekä lämpimiin ruokiin. Lisäksi siinä on pieniä määriä kivennäisaineita, kuten kaliumia, magnesiumia ja sinkkiä.

Siirapit

Siirapit tuovat leivonnaisiin makeuden lisäksi kosteutta, väriä ja aromia.

Leivonnassa käytetään esimerkiksi:

• tummaa siirappia
• vaaleaa siirappia
• vaahterasiirappia

Tumma siirappi antaa voimakkaamman aromin kuin vaalea siirappi ja sopii erityisesti leipiin sekä maustekakkuihin.

---

Suklaa leivonnassa

Suklaan käsittely vaatii huolellisuutta, jotta lopputuloksesta tulee tasainen ja kaunis.

Maitosuklaa ja valkosuklaa ovat herkempiä ylikuumenemiselle kuin tumma suklaa. Ne kannattaa sulattaa varovasti miedolla lämmöllä tai vesihauteessa.

Laadukas suklaa sisältää kaakaovoita ja kaakaomassaa, jotka antavat suklaalle sen täyteläisen maun ja miellyttävän suutuntuman.

---

Taikinatekniikat

Useimmissa kakuissa käytetään samoja perusraaka-aineita: kananmunia, sokeria, jauhoja, kohotusaineita ja rasvaa. Lopputulokseen vaikuttaa suuresti se, millä menetelmällä taikina valmistetaan.

1. Kaikki kerralla kulhoon

Kaikkien raaka-aineiden mittaaminen samaan kulhoon on nopea ja helppo menetelmä.

Tämä tekniikka soveltuu erityisen hyvin:

• kahvikakkuihin
• torttupohjiin
• arkileivontaan
• lasten kanssa leipomiseen

Ainekset sekoitetaan nopeasti tasaiseksi taikinaksi, mutta ylityöstämistä tulee välttää.

2. Vaahdotettu kahvikakkutaikina

Vaahdottamalla valmistettaessa huoneenlämpöinen rasva vatkataan sokerin kanssa vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi.

Kananmunat lisätään yksi kerrallaan. Lopuksi joukkoon lisätään jauhot ja kohotusaineet.

Menetelmä tuottaa tasarakenteisen ja pehmeän kahvikakun.

3. Munista ja sokerista vispattu kakkutaikina

Tämä on klassinen sokerikakkumenetelmä.

Munat ja sokeri vatkataan erittäin kuohkeaksi vaahdoksi, jonka jälkeen jauhoseos lisätään varovasti nostellen.

Kakun kuohkeus perustuu vatkauksen aikana muodostuneisiin ilmakupliin.

4. Nypitty taikina

Nypityssä taikinassa kylmä rasva hierotaan jauhojen joukkoon murumaiseksi seokseksi.

Menetelmä soveltuu erityisesti:

• piirakkapohjiin
• torttupohjiin
• mureneviin taikinoihin

Koska rasva pysyy kylmänä, lopputuloksesta tulee erityisen murea.

5. Sulattamalla valmistettu taikina

Joissakin kakuissa ja pikkuleivissä rasva sulatetaan ennen taikinan valmistamista.

Sulatettuun rasvaan yhdistetään muut ainekset, minkä jälkeen taikina sekoitetaan nopeasti valmiiksi.

---

Kakkupohjan valmistaminen

Vuoan voitelu

Huolellinen voitelu helpottaa kakun irrottamista vuoasta.

Levitä rasva tasaisesti vuoan sisäpinnalle ja jauhota vuoka esimerkiksi:

• korppujauhoilla
• mannasuurimoilla
• mantelijauheella
• kaakaojauheella

Gluteenittomat kakut onnistuvat usein hyvin myös silikonivuoissa.

Kakun paistaminen

Lämmitä uuni aina ennen taikinan valmistumista.

Paista kakku ohjeen mukaisessa lämpötilassa ja tarkista kypsyys puutikulla.

Jos tikku tulee ulos kuivana, kakku on valmis.

Kakun kumoaminen

Sokerikakun voi kumota heti paiston jälkeen.

Mikäli tavoitteena on erityisen mehevä lopputulos, jätä vuoka hetkeksi kakun päälle, jolloin kosteus pysyy kakussa.

Kahvikakut kannattaa yleensä antaa jäähtyä hieman ennen kumoamista.

Kakun leikkaaminen

Kakku leikataan kerroksiin pitkällä sahalaitaisella veitsellä.

Kakkulevyjä käsitellään varovasti, jotta ne eivät murru nostettaessa.

---

Yön yli vetäytyvään kakkuun tarvitaan hieman vähemmän nestettä kuin heti tarjoiltavaan kakkuun.

---

Täytekakun täyttäminen

Täytteet antavat kakulle maun, kosteuden ja persoonallisuuden.

Täytteeksi soveltuvat esimerkiksi:

• hillo
• marjasose
• hedelmäpalat
• tuorejuustotäytteet
• kermavaahdot
• liivatteella hyydytetyt täytteet

Levitä täyte aina siten, että reunoille jää noin senttimetrin levyinen täytteetön alue. Näin täyte ei puristu ulos kakun sisältä.

Valmis kakku kannattaa peittää ja antaa vetäytyä jääkaapissa yön yli ennen kuorruttamista.

Vetäytymisen aikana:

• maut tasaantuvat
• rakenne tiivistyy
• leikkaaminen helpottuu

---

Täyteohjeet

Limetti curd -valkosuklaatahna

Ainekset

• 4 keltuaista
• 2 dl sokeria
• 4 limetin kuori ja mehu
• 1 tl vaniljasokeria
• 2 rkl voita
• 150 g valkosuklaata
• 5 dl kuohukermaa

Valmistus

Kuumenna keltuaiset, sokeri, limetin kuori ja mehu vesihauteessa jatkuvasti vatkaten, kunnes seos sakenee.

Lisää voi, valkosuklaa ja vaniljasokeri. Jäähdytä.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä se jäähtyneeseen limettitahnaan.

---

Kurpitsa-sitruuna-kardemummahillo

Ainekset

• 1 kg kurpitsaa
• 2 dl vettä
• 500 g hillosokeria
• 4 sitruunan mehu ja kuori
• 1 rkl kardemummaa

Valmistus

Kuori ja kuutioi kurpitsa.

Keitä kurpitsaa vedessä pehmeäksi. Lisää hillosokeri, sitruunamehu ja kardemumma.

Keitä muutama minuutti ja lisää lopuksi sitruunankuoriraaste.

Tölkitä kuumana.

---

Vanilja-raparperimarmeladi

Valmista raparperista marmeladi tavalliseen tapaan.

Mausta jäähtynyt marmeladi vaniljalla tai vaihtoehtoisesti kardemummalla.

Täyte soveltuu erityisesti kesäisiin täytekakkuihin.

---

Vanilja-banaanivaahto

Ainekset

• 3 banaania
• 2½ dl vaniljavaahtokastiketta
• 100 g maustamatonta tuorejuustoa

Valmistus

Soseuta banaanit.

Vaahdota vaniljavaahtokastike.

Notkista tuorejuusto ja yhdistä se pieneen määrään vaahtoa. Lisää loput vaahdosta ja sekoita tasaiseksi.

---

Suklaavaahto

Ainekset

• 3 dl kuohukermaa
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl vaniljasokeria
• 100 g tummaa suklaata rouhittuna
• 1 cl kaakaolikööriä

Valmistus

Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi.

Lisää suklaarouhe ja halutessasi kaakaolikööri.

Sekoita tasaiseksi ja käytä kakun täytteenä.